Silmälaseista eroon linssileikkauksella
Ihmisen kyky nähdä tarkasti eri etäisyyksille perustuu silmän mykiön muodon muuttumiselle. Ikääntymisen myötä mykiön kimmoisuus vähenee, minkä vuoksi keski-ikäiset, jotka ennen näkivät hyvin sekä kauas että lähelle, tarvitsevat avukseen niin sanotut lukulasit. Lievästi likinäköisillä lähilasien tarve muodostuu myöhemmin tai ei lainkaan, kaukonäköisillä aikaisemmin. Silmälaseista eroon toivovilla 40–55-vuotiailla vaihtoehtona on silmän valontaitto-ominaisuuksista ja rakenteesta riippuen syvyysnäköä parantava sarveiskalvon mikro-monovision laserleikkaus tai mykiön vaihto. Valtaosalle yli 55-vuotiaista paras keino päästä eroon laseista on mykiön vaihto monitehoiseen tai laajennetun näköalueen tekomykiöön eli silmänsisäiseen linssiin.
Ensimmäinen tekomykiö asennettiin jo vuonna 1949 suoritetussa kaihileikkauksessa. Alun perin tavoitteena oli ainoastaan korvata sumentunut mykiö kirkkaalla, mutta tekomykiöiden valmistuksen ja oikean optisen vahvuuden määrittämiseen käytettyjen tekniikoiden kehittyessä alettiin korjata myös taittovikoja. Tulokset olivat niin hyviä, että taittovian korjaamiseksi alettiin poistaa myös kirkkaita mykiöitä. Nykyään linssinvaihto- tai kaihileikkauksessa voidaan päästä eroon niin plus-, miinus- kuin sylinterilinssisistä rilleistä.
Tavanomaisessa kaihileikkauksessa asennetaan silmään yksitehoinen tekomykiö. Tällaisella tekomykiöllä korjataan ainoastaan sfäärisiä taittovikoja ja sillä näkee erinomaisesti vain tietylle etäisyydelle. Jos valitaan tekomykiö, jolla näkee hyvin kauas, tulee lukemisessa käyttää pluslaseja. Jos taas valitaan tekomykiö, jolla näkee hyvin lähelle, on kauas katsottaessa käytettävä miinuslaseja. Tavanomainen yksiteholinssi ei myöskään korjaa hajataittoisuutta. Siihen tarkoitukseen käytetään joko yksi- tai monitehoisia sylinteria korjaavia linsseja.
Silmälaseista eroon pääsemiseen eli hyvään kauko-, väli- ja lähinäköön on olemassa kaksi ns. premium-linssivaihtoehtoa: joko monitehoiset tai laajennetun näköalueen tekomykiöt. Kummassakin voi lisäksi olla toorinen eli hajataittoisuutta korjaava osa.
Moniteholinsseissä silmään päätyvä valomäärä jakautuu kahden tai kolmen eri fokusointi-pisteen kesken. Kaksiteholinsseillä näkee hyvin sekä kauas että lähelle, mutta välietäisyys (esimerkiksi tietokoneen näytön katsominen) voi tuottaa ongelmia. Uusimmat moniteholinssit ovat kolmitehoisia. Jos kaksiteholinssillä näöntarkkuus välietäisyydelle on noin 60% maksimista, kolmiteholinssillä se on noin 80%. Käyttämiemme kolmiteholinssien valmistajia ovat Carl Zeiss (AT LISA tri) ja Alcon (AcrySof IQ PanOptix). Tutkimusten mukaan yhdeksän moniteholinssin saanutta potilasta kymmenestä ei tarvitse silmälaseja millekään etäisyydelle katsomiseen ja 96 % valitsisi saman leikkauksen tarvittaessa uudelleen.
Moniteholinssien sivuvaikutuksena voi esiintyä halo- eli valorengasilmiöitä valonlähteiden ympärillä ja valon jakautumisesta johtuvaa kontrastiherkkyyden vähenemistä, joka ilmenee huonompana näkönä hämärässä, sumuisella säällä ja muissa heikoissa valaistusoloissa. Kontrastiherkkyyden vähenemisen ja mahdollisten valorenkaiden vuoksi moniteholinssi ei ehkä ole paras vaihtoehto esimerkiksi ammattikuljettajalle.
Laajennetun näköalueen eli Extended Range of Vision -tekomykiöiden optinen rakenne mahdollistaa syvyysnäön parantamisen 1,5 dioptriaan saakka. Tämä tarkoittaa sitä, että erinomaiseen (100%) kaukonäköön valitulla tekomykiöllä näkee 65 cm etäisyydelle peräti 95% tarkkuudella. Näöntarkkuus lukuetäisyydelle (35 cm) on noin 50%, mikä riittää esimerkiksi lehden lukemiseen. Erinomaisen lähinäön saavuttamiseksi voidaan käyttää mikro-monovisiota samalla tavalla kuten femtoLasik 40+ laserleikkauksessa.
Samoin kuin käsissä, myös silmissä joko oikea tai vasen on hallitsevampi. Monovisionilla luodaan tilanne, jossa ihminen näkee hallitsevalla silmällä tarkasti kauas ja toisella, ei-hallitsevalla silmällä lähelle tai välietäisyydelle. Tavallisella yksiteholinssillä syvyysnäkö on noin 0,5 dioptriaa, mikä ei riitä kattamaan koko kauko- ja lähinäköaluetta katkaisematta silmien yhteistyötä ja kolmiulotteista näkökykyä. Laajennetun näköalueen linssillä syvyysnäkö on kuitenkin kolme kertaa parempi ja silmien taitto-ominaisuuksien pieni ero pystyy kattamaan koko tarvittavan näköalueen. Jos ei-hallitsevaan silmään valitaan linssi, jonka suurin tarkennusetäisyys on 130 cm (‑0,75 D), on näöntarkkuus lukuetäisyydelle 95% maksimista.
Moniteholinsseistä poiketen laajennetun näköalan linssit eivät vähennä kontrastiherkkyyttä ja myös valorengasilmiöitä esiintyy huomattavasti harvemmin. Laajennetun näköalan linssi voidaan asentaa myös silmään, johon on aiemmin tehty taittovian korjausleikkaus tai jossa esiintyy silmänpohjan muutoksia. Moniteholinssien etuna on kuitenkin lähi- ja kaukonäkö molemmilla silmillä. Kummankin linssityypin kohdalla noin kolmella prosentilla potilaista parhaan tuloksen saavuttaminen edellyttää lisäksi ilmaista laserleikkausta. Potilaalle sopivimman premium-linssityypin valinta suoritetaan tutkimusten ja konsultoinnin avulla.
Jo yli 20 vuoden ajan silmän taitto-ominaisuuksien muuttaminen laserleikkauksen avulla on tarjonnut nuorille aikuisille tavan päästä eroon silmälaseista. Vaikka oman mykiön vaihtaminen tekomykiöön on vielä sitäkin vanhempi toimenpide, vasta viime vuosina tapahtunut kehitys silmänsisäisten linssien teknologiassa on mahdollistanut yhtä hyvät tulokset myös keski-ikäisillä ja vanhemmilla potilailla. Ellei muita silmäsairauksia ilmene, mykiön vaihtoleikkauksen avulla silmään asennettu tekomykiö pysyy silmässä ja säilyttää taitto-ominaisuutensa koko loppuelämän ajan.